Papa Francisco nia “Spiritus Domini” loke ministériu leitór no akólitu ba feto sira

Papa Francisco nia “Spiritus Domini” loke ministériu leitór no akólitu  ba feto sira

Iha 11 Janeiru 2021, Papa Francisco publika Surat Apóstolika ida nu’udar ‘motu proprio’ signifika husi ‘ninia impulsu rasik’, iha lia-latin), hodi modifika kánon Direitu Kanónku kona-ba feto sira-nia asesu ba ministériu leitór no akólitu nian. Nia mós hasai Surat ba ‘Prefeito da Congregação para a Doutrina da Fé’, Xefe Vaticano ba Fiar, Kardeál Luis Ladaria esplika razaun ba desizaun ne’e.

Saida mak muda?

Iha dokumentu, Spiritus Domini, Amu-Papa muda Lei Kreda nian atu bele institui ho modu formál feto sira ba ministériu Leitór no Akólitu nian.

Amu-Papa modifika liafuan sira iha kánon 230 §1 “Código do Direito Canônico”, ne’ebé anteriormente limita ministru sira ba mane leigu sira. Nia muda fraze “mane leigu sira” ba “leigu sira”. Iha lia-inglés dehan: “Lay persons of suitable age and with the gifts determined by decree of the Episcopal Conference may be permanently assigned, by means of the established liturgical rite, to the ministries of lectors and acolytes; however, the conferment of such a role does not entitle them to support or remuneration from the Church.” Iha lia-portugés: «Os leigos que tiverem a idade e as aptidões determinadas com decreto pela Conferência Episcopal, podem ser assumidos estavelmente, mediante o rito litúrgico estabelecido, nos ministérios de leitores e de acólitos; no entanto, tal concessão não lhes atribui o direito ao sustento ou à remuneração por parte da Igreja».

Maibé, la’ós katak feto sira serví ona altar no mós lee-na’in eh leitora?

Loos duni, iha parte barak mundu nian feto sira serví Missa. Maibé to’o agora seidauk estabelese ho modu ofisiál ida ho ritu litúrjiku liga ho ministériu akolitadu no leitoradu nian. Sira hala’o knaar ne’e “ho dezignasaun temporária” tuir kánon 230 § 2 “Direito Canônico” nian.

Tanba sá mak papél leitór no akólitu nian uluk ba mane sira de’it?

Tradisionalmente ministériu sira ne’e ba mane tanba liga ho buat ne’ebé hanaran “ordens menores” ba saserdósiu: etapa ka estádiu sira tenke tuir molok to’o iha ordenasaun saserdotál.

Maibé iha 1972, Papa Paulo VI hakarak halakon tiha orden menór sira ho motu proprio Ministeria quaedam. Husi momentu ne’ebá, leitór no akólitu mak ministériu, la’ós ona orden menór sira. Nia hakerek katak, bainhira haraik ba sira labele hanaran “ordenasaun” maibé “instituisaun”.

Ho revizaun ‘Código de Direito Canônico” nian iha 1983, Lei Kreda nian rekoñese “ema leigu” sira – mane ka feto – bele hala’o funsaun leitór iha asaun litúrjika sira ho dezignasaun temporária. Nia mós hatutan katak “Leigu hotu bele mós hala’o funsaun sira komentadór nian ka kantór nian, ka funsaun sira seluk, tuir norma lei nian”.

Feto sira hahú ona hala’o funsaun sira leitora no akólitu nian iha mundu Katóliku, maibé la institui ho modu formál nu’udar ministériu institusionalizadu.

Iha 1994, “Congregação paro Culto Divino e disciplina dos Sacramentos” konfirma katak bispu sira bele fó lisensa ba feto sira atu sai ministrante ka serví altár.

Saida mak leitór?

Leitór ma ema ida ne’ebé lee Eskritura sira ba kongregasaun iha Missa (menus Evanjellu ne’ebé diákonu no padre de’it mak proklama). Paulo VI esplika katak leitór “instituídu ba funsaun, ninian rasik, atu lee Maromak nia liafuan iha asembleia litúrjika”.

“Leitór, hodi sente responsabilidade ofísiu ne’ebé nia simu, tenke halo buat hotu nia bele no utiliza meiu adekuadu sira atu manán loron ba loron domin midar no moris nian no koñesimentu Sagrada Eskritura nian atu sai dixípulu perfeitu liu Na’i nian”, nia hakerek.

Saida mak akólitu?

“Depoizde halakon ordén menór sira, Papa Paulo VI hakerek katak akólitu mak ministériu ida iha Kreda ho “devér atu tau matan servisu altár nian, tulun diákonu no amlulik iha asaun litúrjika sira, espesialmente iha selebrasaun Santa Missa nian.”

Responsabilidade potensiál ba akólitu ida inklui distribuisaun Sagrada Komuñaun nian nu’udar ministru estraordináriu, se ministru sira-ne’e la prezente, espoin publikamente Eukaristia ba adorasaun iha sirkunstánsia estraordinária sira no “instrusaun ba sarani sira seluk ne’ebé, temporariamente, tulun diákonu no amlulik iha serimónia litúrjika sira hodi lori missál, krús, lilin, nst.

Papa Paulo VI hakerek: “Akólitu, destinadu ho modu espesiál ba servisu altár nian, aprende nosaun hotu kona-ba kultu públiku divinu no esforsa an atu komprende ninia signifikadu íntimu no espirituál: nune’e nia bele oferese an, loroloron, totalmente ba Maromak no sai, iha templu,ezemplu ida ba ema hotu liuhusi ninia komportamentu sériu no respeitozu, no mós tanba nia iha domin sinseru ba Kristu nia Korpu místiku, eh Maromak nia povu, no espesialmente ba ema fraku no moras sira.

Papa Francisco fó motivu eh razaun saida ba mudansa sira-ne’e?

Iha nia Surat Apostólika, Amu-Papa dehan katak númeru barak ona Sínodu Bispu sira-nian mak “evidensia nesesidade atu hakle’an tópiku ne’e husi parte doutrina nian” iha roman dezafiu sira tempu ohin nian no nesesidade sira atu apoia evanjelizasaun.

“Hodi aseita rekomendasaun sira-ne’e, realiza duni dezenvolvimentu doutrinál iha tinan resente sira ne’ebé evidensia oinsá ministériu ruma ne’ebé Kreda institui bazeia ba kondisaun komún sira batizadu nian no saserdósiu kbiit-liurai nian ne’ebé simu iha Sakramentu Batizmu,” nia hakerek.

Ministériu sira-ne’e diferente husi ministériu ordenadu: “Prátika konsolida iha Kreda Latina konfirma katak, defaktu, minstru leigu sira, tanba bazeia ba Sakramentu Batizmu, bele entrega ba sarani sira, mane eh feto.”

Ida-ne’e bele loke dalan ba feto amlulik?

Iha nia surat ba Kardeál Ladaria, Papa Francisco repete ninia predesesór João Paulo II nia deklarasaun iha 1994 Surat Apostólika Ordinatio Sacerdotalis katak “Kreda la iha autoridade ida atu konfere ordenasaun saserdotál ba feto sira.”

Nia subliña distinsaun entre “ministru ordenadu” no “ministru la-ordenadu”. Hodi esplika katak “posivel, no ohin parese apropriadu” atu loke ba “ministru la-ordenadu sira” mane no feto.

Papa Francisco dehan katak buat sira-ne’e nia rezerva anteriór ba ministru la-ordenadu mane iha “ninia signifikadu iha kontestu ruma maibé bele hanoin fali iha kontestu foun sira, nafatin hodi iha kritériu fidelidade ba Kristu nia mandatu no hakaran atu moris no haklaken Evanjellu ne’ebé Apóstolu sira tranzmite no entrega ba Kreda.”

Sé mak superviziona mudansa sira?

Iha Papa Francisco nia Surat ba Kardeál Ladaria, nia hateten katak “Congregação paro Culto Divino e disciplina dos Sacramentos” mak sei responsavel atu gia mudansa sira, hodi hadi’ak parte sira Missal Romano nian no ritu instituisaun leitór/a sira-nian no akólitu sira-nian se presiza.

UISG DECLARATION

UISG (Unione Internazionale delle Superiore Generali) nia agradesimentu ba Amu-Papa nia Motu Proprio Spiritus Domini, bele haree iha link tuirmai ne’e: http://www.internationalunionsuperiorsgeneral.org/spiritus-domini-uisg-declation/