Na’i Jezús fó han no han to’o bosu

Na’i Jezús fó han no han to’o bosu

Papa Francisco nia lia-menon iha loron Solenidade “Corpus Christi” nian molok harohan Angelus.

 

Maun no biin-alin doben sira, buongiorno e buona domenica!

Iha Itália no Nasaun seluk ohin selebra solenidade Santíssimu ‘Corpo e Sangue de Cristo’. Eukaristia ne’ebé institui iha Han-Kalan Ikus, mak pontu to’o nian husi dalan ida, ne’ebé Jezús prefigura ona liuhusi sinál ruma, liuliu multiplikasaun paun sira-nian, haktuir iha Evanjellu Liturjia ohin nian (kf Lc 9,11b-17). Jezús tau matan ba ema lubun boot ne’ebé tuir Nia atu rona ninia liafuan no atu hetan libertasaun husi buat aat oioin. Nia fó bensan ba paun fuan liman no ikan rua, silu fahe, dixípulu sira fahe, no «ema hotu han to’o bosu» (Lc 9,17), Evanjellu dehan. Iha Eukaristia ema ida-idak be;e halo esperiénsia kona-ba Na’i nia atensaun domin nian no konkreta ida-ne’e. Ema ne’ebé simu ho fiar Kristu nia futar Isin no Raas nia la han de’it, maibé sai bosuHan no bosu: nesesidade fundamentál rua, ne’ebé iha Eukaristia hetan satisfasaun.

Han. «Ema hotu han», Saun Lucas hakerek. Bainhira besik kalan, dixípulu sira fó konsellu ba Jezús atu despede ema lubun-boot, atu bele bá buka ai-han. Maibé Mestre hakarak mós prepara ba sira buat ne’e: Nia hakarak mós fó han ba ema ne’ebé rona Nia. Maibé milagre paun no ikan nian la  akontese ho modu espetakulár, maibé kuaze ho modu rezervadu, hanesan iha festa kaben iha Kaná: paun aumenta bainhira pasa husi liman ba liman. No enkuantu han, ema lubun-boot sai konxiente katak Jezús tua matan ba buat hotu. Ne’e mak Na’i prezente iha Eukaristia: nia bolu ita atu sai sidadaun sira Lalehan nian, maibé porenkuantu Nia tau atensaun ba dalan ne’ebé ita tenke enfrenta iha rai ne’e, Se ha’u iha paun uitoan iha kohe, Nia hatene no nia preokupa ho ne’e.

Dalaruma iha risku atu sulan Eukaristia iha dimensaun ne’ebé la kalru, dook, karik nabilan no morin ho insensu, maibé dook husi situasauna pertadu moris loroloron nian. Iha realidade, Na’i tau matan ba ita-nia nesesidade hotu, hahú husi ida báziku liu. No nia hakarak fó ezemplu ba dixípulu sira, hodi dehan: «Imi rasik fó han sira» (v. 13), ba ema ne’ebé rona nia durante loron tomak. Ita-nia adorasaun eukarístika hetan ninia konfirmasaun bainhira ita tau matan ba maluk sira, hanesan Jezús halo: iha ita-nia sorsorin iha eha hamlamha ai-han nian, maibé mós hakmaluk nian, iha hamlaha konsolasaun nian, amizade nian, umór di’ak nian, hamlaha atensaun nian, hamlaha atu hetan evanjelizasaun. Ita hetan ida-ne’e iha paun eukarístiku: Kristu nia atensaun ba ita-nia nesesidade sira, no konvite atu halo hanesan ho ema ne’ebé iha ita-nia sorin. Presiza han no fó han.

Aleinde han, labele kuran han bosu. Ema lubun-boot bosu tan abundánsia ai-han nian, no mós tan ksolok no maravilla mai husi simu ai-han husi Jezús! Ita hotu, loos duni, presiza han, maibé mós atu sai bosu, presiza hatene katak ai-han ne’e fó tanba domin. Iha Kristu nia futar Isin no Raan ita hetan ninia prezensa, nia moris ne’ebé saran ba ita ida-idak. Nia la fó de’it tulun mai ita atu la’o bá oin, maibé nia fó nia An rasik: nia sai ita-nia maluk viajen nian, tama iha ita-nia asuntu sira, vizita ita-nia solidaun sira, fó hikas sentidu no entuziazmu. Han bosu ida-ne’e, akontese bainhira Na’i fó sentidu ba ita-nia moris, ba ita-nia nakukun sira, ba ita-nia dúvida sira, maibé Nia haree sentidu no sentidu ne’ebé Na’i fó habosu ita, ne’ebé fó buat ne’ebé “liu” ne’ebé ita hotu buka: katak Na’i nia prezensa! Basá ho ninia prezensa nia manas ita-nia moris muda: lahó Nia sei sai nakukun tebes duni. Hodi adora Kristu nia futar Isni no Raan, ita husu ho fuan “Na’i haraik mai ha’u ai-han loroloron nian atu bele la’o bá oin, Na’i habosu ha’u ho itaIta-nia prezensa!”.

Atu Virjen Maria hanorin ita adora Jezús moris iha Eukaristia no partilla ho ita-nia maun no biin-alin sira.