Sam Phran – Loron dahaat enkontru CIAO nian hahú ho Eukaristia selebra husi Pe. Cais, SDB. Iha omilia nia subliña hanoin sira husi leitura loron nian (S. Tiago nia Surat no Evanjellu): nia dehan katak halo sala bainhira husu tanba sá Maromak la intervein eh la halo liután. Ita moris fiar iha nakukun tanba Ninia hanoin la’ós ita-nia hanoin. No Kristianizmu parese inutil iha ema sira leet tanba sei eziste nafatin violénsia, salan… Ita moris paradoksu Evanjellu nian. S. Tiago husu atu konsidera ksolok perfeitu bainhira hetan prova sira ne’ebé tenke prodús pasiénsia no integridade ne’ebé mai husi matenek husi Na’i.
Madre Jerál nia Liafuan sira hahú ho agradesimentu ba Inspetoria Thai ninia servisu kualifikadu ba enkontru ida-ne’e. Madre salienta importánsia atu tau hamutuk rekursu sira atu hakbarak di’ak ne’ebé ita halo:“Rekursu kiak maibé tau hamutuk no tau iha dispozisaun, hakbarak soin”, Me. Yvonne dehan.
“Misaun ne’ebé halo hamutuk”, iha diálogu ho vokasaun oioin iha komunidade edukativa nia laran, hotu-hotu tenke iha finalidade ida de’it: edukasaun la’ós de’it ba joven sira maibé mós ba membru adultu komunidade edukativa nian.
Madre Yvonne hatutan katak Amu-Papa iha enkontru ida ho konsellu no Parlamentu Europeu, afirma katak iha nesesidade atu eduka joven sira ho kapasidade atu forma sosiedade ida harii liuhusi relasaun umana sira.
Edukadór hotu tenke iha atensaun atu forma foin-sa’e sira ba vida sosiál. Leigu sira mós iha bolun hanesan atu akompaña joven sira, forma an hamutuk atu hakle’an ba beibeik “karizma”, tanba ne’e presiza formasaun sistemátika no graduál. Nia mós fó hanoin kona-ba D. Bosco ne’ebé hakbesik joven sira, la’ós atu dada sira ba nia, maibé atu sai livre, prosesu ida husi ema ba ambiente no husi ambiente ba ema. Don Bosco, ho “parolina” akompaña foin-sa’e 2000 ba semináriu – hahú husi pátiu, husi lurón… ho espíritu família nian ho “kór” enkontru nian. Nia subliña improtánsia “formasaun hamutuk ne’ebé kona aspetu hotu – profisionál pedagójika, karizmátika, ho estudu ba dezafiu boboot sira ohin nian”.
Iha loron ne’e leigu sira mós fahe sira-nia esperiénsia iha hilin tolu. Entre sira-ne’e iha joven mane naran Yamada Makoto – VIDES-Japaun nian ne’ebé fahe ninia dalan vokasionál liuhusi VIDES bainhira, nia hetan oportunidade halo esperiénsia iha Malawi iha-ne’ebé iha enkontru ho señor Tony Smith enkoraja nia atu fó ninia servisu ba kiak sira.
Aleinde ne’e señor Harold Calderon – aman ida família nian ne’ebé hetan iha Mary Help of Christian College no membru komunidade edukativa nian ne’ebé buka eskola ida ba nia oan sira. Iha eskola ne’e nia koko sabór ‘amorevolezza’ Don Bosco nian no hetan formasaun ba espiritualidade saleziana, ne’ebé nia koko atu aplika iha ninia família rasik.
Sasin seluk husi leigu señor Taniguchi Akira (Japaun), husi joven feto Sok Simanuth (CMY), leiga no mestra iha Tuol Kok – la’ós katólika, ne’ebé haree oinsá Irmán sira lori bá oin sira-nia misaun no buka aplika sira-nia métodu.
Foin-sa’e feto Wipawa Intaraparn (THA) – antiga aluna budista, nia hahú eskola iha FMA nia eskola husi tinan tolu. Nia haree oinsá Irmán sira ho ksolok tau eduka no nia hakarak sai katólika.
Leiga Ida Ip Wai Lam (CIN) – antiga aluna – haree Irmán sira nia ‘amorevolezza’ no iha loron hirak ‘verifica’ nian nia haree katak Irmán sira-nia segredu mak “sai joven iha fuN”. Nia dehan katak “Irmán sira joven liufali joven sira , iha espíritu, sira hamnasa liufali joven sira rasik”.
Joven Karen Calma (FIL)- antiga aluna ne’ebé kontinua tulun joven sira seluk depoizde remata estudu iha ita-nia eskola. Nia kontinua tuir MJS no enkontru seluk iha ita-nia ambiente.
Leiga Maria Nguyen Thi Thai Hang (VTN) – fahe nia esperiénsia nu’udar edukadora buka modu oioin atu tulun joven sira hodi oferese sira aprendijazen alternativa hodi nune’e fó ba sira futuru ida.
Leiga Yoon Eun Young (KOR)- vise-diretora eskola nian ne’ebé aprende atu hadomi labarik sira no husi sira aprende buat barak.
Buat seluk halo iha loron ne’e mak ‘vizita kulturál’ iha Woodlands, fatin atu prezerva eskultura sira husi ai-hun, eh ai-kabelak. Iha-ne’ebá mak grupu reza no halo jantár. Fila fali iha sede, iha Boa-noite husi Koreia kona-ba animasaun vokasionál iha sira-nia inspetoria.