Dili – Loron sábadu 6 Abríl, irmán Jacinta Gusmão halo enkontru ida ho profesór/a nain 33 husi “Escola Maria Auxiliadora”, Comoro Dili atu aprezenta dokumentu “orientasaun polítika preventiva ba tutela labarik sira nian iha obra FMA nian”.
Dokumentu ne’e hatudu Instituttu FMA ninia kompromisu atu iha nia obra hotu (eskola, sentru juveníl-oratóriu, koléjiu, internadu, orfanatu, nst) tau iha fatin aas defeza direitu no dignidade ema nian, liuliu grupu vulneravel sira hanesan labarik sira, feto sira… Ita hatene oinsá labarik barak hetan abusu oioin hanesan abuzu fíziku, emotivu, seksuál, neglijénsia husi ema sira ne’ebé tenke tau matan, husi sira ne’ebé koñese sira no deskoñesidu sira. Ita haree iha Dili laran de’it, durante tempu ne’e bebé hira mak ema soe, labarik hira mak simu violénsia oioin, maltratamentu… Iha Lospalos fulan ruma liubá labarik sira eskola ida nian hetan envenenamentu liuhusi hahán. Protesaun ba labarik sira mak ema hotu nia responsabilidade, hahú husi família, eskola, komunidade, sosiedade, nasaun. Nia finalidade mak promove labarik sira-nia dignidade no sira-nia bem-estar fíziku, psíkiku no espirituál.
Prinsípiu ne’ebé sai matadalan mak orientasaun ida-ne’e mak hanesan tuirmai ne’e: toleránsia zero ba abuzu labarik sira-nian; defeza no protesaun ba labarik sir-nia interese; seguransa no protesaun ne’ebé tenke garante ba labarik sira; partilla responsabilidade nian ba labarik sira-nia protesaun; posibilidade ba pesoál/staff hotu (inklui voluntária/u sira) atu fó resposta presizu ne’ebé kria konfiansa liuliu iha kestaun sira protesaun labarik nian.
Durante aprezentasaun, irmán Jacinta fó sai la’ós de’it labarik sira-nia nesesidade no direitu sira hanesan haktuir mós iha Konvensaun Internasionál Direitu Labarik sira nian (1989), maibé mós oinsá ita-nia atuasaun hasoru maltratamentu ka abuzu no abandonu ne’ebé labarik sira sofre.
Presiza iha kódigu konduta ida iha ita-nia servisu ho labarik sira, kódigu ida ne’ebé tau labarik iha sentru no subliña importánsia atu rona labarik sira; estima no respeita sira nu’udar indivíduu; rekoñese sira-nia haka’as an nune’e mós sira-nia esforsu; envolve sira iha prosesu desizaun nian bainhira presiza; sustenta sira no fó korajen ba sira.
Iha ita-nia servisu fatin hotu, tuir orientasaun husi Institutu FMA, pesoál hotu presiza halo kompromisu ida iha ne’ebé sira assina katak sira sei haka’as an atu moris tuir kódigu konduta ne’ebé respeita no proteje labarik sira-nia direitu hotu no dignidade tuir norma komportamentu jerál no espesífiku iha servisu ba labarik sira.