Hatene husik buat ruma atu sai Jezús nia dixípulu

Hatene husik buat ruma atu sai Jezús nia dixípulu

22 Janeiru 2023

Papa Francisco nia lia-menon molok harohan Angelus iha Domingu III Tinan A

Maun no biin-alin sira, buongiorno!

Ohin Evanjellu Liturjia nian (Mt 4,12-23) haktuir dixípulu dahuluk sira nia bolun ne’ebé, iha tasi Galilea nian, husik buat hotu atu tuir Jezús. Sira balun hasoru ona Jezús, tanba João Batista, no Maromak tau iha sira fini fiar nian (kf Jo 1,35-39). No oras-ne’e Jezús bá buka hikas sira iha-ne’ebé sira moris no derbisu bá. Na’i buka nafatin ita; Na’i sempre hakbesik ita, sempre. No ohin dirije ba sira bolun diretu ida: «Imi tuir ha’u mai!» (Mt 4,19). No sira «husik kedas dai no tuir Nia» (v. 20). Mai it apara iha sena ida-ne’e: ne’e mak momentu enkontru desizivu ho Jezús, ne’ebé sira sei hanoin ba moris tomak no iha-ne’ebé Evanjellu tama. Husi ohin ba oin sira tuir Jezús no, atu tuir Nia, sira husik.

Husik atu tuir. Ho Jezús nafatin nune’e. Karik bele hahú ho sente kona-ba ninia atrasaun, karik tanba ema sira seluk. Hafoin koñesimentu bele sai pesoál liu no halakan roman ida iha fuan. Sai buat ruma furak atu partilla: “Ó hatene, pasajen Evanjellu ne’e nian kona ha’u, esperiénsia servisu ne’e kona ha’u. Buat ruma ne’ebé kona ó fuan. No nune’e mak dixípulu dahuluk sira halo  (kf Jo 1,40-42). Maibé molok ka depois sei to’o momentu iha-ne’ebé presiza husik atu tuir Nia (kf Lc 11,27-28). No iha-ne’ebá tenke deside: ha’u husik serteza ruma no ha’u bá halo aventura foun ida, ka ha’u hela iha-ne’ebé ha’u horik hanesan nafatin? Ne’e mak momentu desizivu ba kristaun ida-idak, basá iha-ne’e mak joga buat sira seluk nia sentidu. Se ema la iha aten-barani atu halo dalan, iha risku atu sai espetadór ezisténsia rasik nian no moris fiar metade de’it.

Ne’e duni, hela ho Jezús ezije aten-barani atu husik, atu halo dalan. Saida mak ita tenke husik? Konserteza ita-nia vísiu sira no, ita-nia salan sira, ne’ebé sai hanesan fatuk-saun ne’ebé bloka ita iha tasi ninin no impede ita atu tama kle’an. Atu hahú husik loos atu hahú hodi husu perdaun: perdaun ba buat sira ne’ebé la furak: ha’u husik buat sira-ne’e no bá oin. Maibé presiza husik mós buat ne’ebé tahan ita atu moris nakonu, porezmplu ta’uk sira, kálkulu egoista sira, garantia sira atu moris seguru hodi moris iha kraik. No presiza mós hakribi tempu ne’ebé ita estraga ba sasán folin-laek barak. Furak oinsá husik buat sira-ne’e hotu atu moris, porezeplu, risku difsil servisu nian maibé fó satisfasaun, ka atu dedika tempu ba orasaun, nune’e bele sai boot iha amizade ho Na’i. Ha’u hanoin ba família joven ida, ne’ebé husik hakmatek moris nian atu loke an ba aventura imprevizivel no furak liu maternidade no paternidade nian. Ne’e mak sakrifísiu ida, maibé natón de’it hateken ida ba labarik sira atu komprende katak loos atu husik ritmu no komodidade ruma, atu iha ksolok ida-ne’e. Ha’u hanoin ba profisaun ruma, porezemplu ba médiku ida ka ba pesoál sanitáriu ida ne’ebéhusik tempu livre barak atu estuda no prepara an, no oras ne’e halo di’al atu dedika an oras barak loron no kalan nian, enerjia fízika no mentál ba ema-moras sira. Ha’u hanoin ba traballadór sira ne’ebé husik komodidade, husik buat midar la halo buat ida nian atu lori paun ba uma. Atu habadak, atu realiza moris presiza dezafiu husik nian. Ba ida-ne’e mak Jezús konvida ita ida-idak ohin.

No kona-ba ida-ne’e ha’u husik pergunta ruma ba imi. Uluknanai: ha’u hanoin hetan “momentu forte” ida iha-ne’ebé ha’u hasoru ona Jezús? Ita ida-idak hanoin ba ninia istória: iha ha’u-nia moris iha momentu forte ruma, iha-ne’ebé ha’u hasoru Jezús? No buat ruma furak no signifikativu ne’ebé akontese iha ha’u-nia moris tanba husik buat seluk ladún importante? No ohin, iha buat ruma ne’ebé Jezús husu atu ha’u hakribi? Sá loos sasán materiál, modu hanoin nian, toman sira ne’ebé ha’u presiza husik atu dehan tebes “sim” ba Nia?

Atu Maria tulun ita atu dehan, hanesan Nia, “sim” nakonu ba Maromak, atu hatene husik buat ruma atu tuir Nia di’ak liután. Imi keta ta’uk atu husik se ida-ne’e atu tuir Jez’us, ita sei haree ita-nia an sente di’ak no sai di’ak liután.