S. José, migrante ne’ebé hetan persegisaun no ema aten-brani

S. José, migrante  ne’ebé hetan persegisaun no ema aten-brani

Saun José, migrante  ne’ebé hetan persegisaun no ema aten-brani

(Papa Francisco nia Katekeze – 29 Dezembru 2021)

Ohin ha’u hakarak aprezenta Saun José nu’udar migrante ne’ebé hetan persegisaun no aten-brani. Nune’e mak evanjelista Mateus deskreve nia. Akontesimentu partikulár iha Jezús nia moris, ne’ebé José no Maria mós sai protagonista, koñesidu tradisionalmente nu’udar “halai ba Ejitu” (kf Mt 2,13-23). Família Nazaré nian sofre umillasaun ne’e no esperimenta iha an rasik frajilidade, ta’uk, terus atu husik rain rasik. Ohin loron mós ita-nia maun-alin no biin-alin barak forsadu atu moris injustisa no terus hanesan. Nia kauza mak nafatin prepoténsia [abuzu podér] no violénsia husi kbiit-na’in sira. Nune’e mak akontese ba Jezús mós.

Liurai Erodes hatene liuhusi Magu sira kona-ba “Judeu sira-nia liurai” nia moris no notísia ne’e perturba nia. Nia sente inseguru, sente nia podér hetan ameasa. Nune’e nia halibur autoridade sira hotu Jerusalém nian atu hetan informasaun kona-ba fatin moris nian, no husu ba Magu sira atu informa ba nia ho loloos, nune’e – nia dehan lia-bosok – nia mós bele bá atu adora Nia. Maibé haree katak Magu sira fila ba sira rain liuhusi lurón seluk, nia hanoin propózitu aat liu: oho labarik hotu husi tinan rua ba kraik, tuir kálkulu Magu sira-nian, kona-ba tempu Jezús moris.

Tempu hanesan, anju ida fó orden ba José: «Hamriik bá, lori kosok-oan no nia inan, halai ba Ejitu no hela iha-ne’ebá to’o ha’u hateten. Erodes hakarak buka kosok-oan atu oho» (Mt 2,13). Ita hanoin ohin ema barak mak sente inspirasaun ne’e iha laran: “Ita halai, ita halai, tanba iha-ne’e iha perigu”. Erodes nia planu fó hanoin kona-ba Faraó ninian atu soe ba Nilo oan-mane hotu povu Israel nian (kf Es 1,22). No halai ba Ejitu fó hanoin kona-ba Israel nia istória tomak husi Abraun, ne’ebé ba hela mó siha ne’ebá (kf Gen 12,10), to’o José, Jacob nia oan, ne’ebé nia maun sira faan (kf Gen 37,36) no hafoin sai “na’i-ulun rai ne’e nian” (kf Gen 41,37-57); no ba Moisés, ne’ebé lberta nia povu husi moris-atan ema Ejitu sira-nian (kf Es 1; 18).

Hodi halai ba Ejitu, Santa Família salva Jezús, maibé infelizmente la impede Erodes atu lori to’o rohan ninia masakre. Iha ita-nia oin iha personalidade rua ne’ebé kontráriu ba malu: husi sorin ida Erodes ho ninia krueldade no husi sorin seluk José ho ninia atensaun lais no aten-barani. Erodes hakarak defende ninia podér rasik, nia “kulit” rasik, ho krueldade ida lahó laran-sadia, hanesan ezekusaun ba nia feen ida, nia oan ruma no ninia adversáriu atus ba atus fó sasin. Nia ema kruél: atu rezolve problema sira, nia iha reseita ida de’it: “elimina sira”. Nia mak símbolu ukun-na’in opresór sira-nian, ema la folin ida: buat ne’ebé folin mak podér, no se sira presiza espasu podér nian, sira elimina ema. No ida-ne’e akontese ohin mós: ita labele bá fali istória antiga, akontese ohin. No ema sai “asu-fuik” ba ema sira seluk. Istória nakonu ho personalidade sira ne’ebé, tanba ta’uk ne’ebé ukun sira, buka manán ta’uk ne’e hodi ezerse podér ho maneira despótika no pratika jestu violénsia sira ne’ebé dezumanu. Maibé ita labele hanoin katak ita moris tuir Erodes nia perspetiva bainhira ita sai ukun-na’in opresór, lae! Iha realidade ne’e mak atitude ida ita hotu bele monu, bainhira ita buka hanehan ita-nia ta’uk sira ho prepoténsia, maski ho liafuan de’it ka komete abuzu ki’ik sira atu mortifika ema ne’ebé iha ita-nia sorin. Ita mós iha ita-nia fuan iha posibilidade ati sai Erodes ki’ik-oan sira.

José kontráriu ba Erodes: uluknanai nia «ema justu ida» (Mt 1,19), enkuantu Erodes mak ditadór ida; aleinde ne’e, José hatudu aten-barani atu kumpre Anju nia orden. Ita bele imajina imprevistu sira ne’ebé nia tenke enfrenta durante viajen naruk no perigozu no difikuldade sira liga ho permanénsia iha rai estranjeiru, ho lian seluk: difikuldade barak. Ninia aten-barani hatudu mós iha momentu filafali, bainhira, hodi fiar iha Anju nia liafuan, nia manán laran-ta’uk komprensivel sira, no ho Maria no Jezús ba hela iha Nazaré (kf Mt 2,19-23). Erodes no José mak personajen rua lahanesan,  ne’ebé sai lalenok kona-ba oin rua umanidade nian uluk kedas nian. Laloos atu konsidera aten-barani nu’udar virtude eskluziva asua’in sira-nian. Iha realidade, ema ida-idak nia moris loroloron nian  – ó-nian, ha’u-nian, hotu nian – ezije aten-barani: ita labele moris lahó aten-barani! Aten-barani atu enfrenta difikuldade sira loron ba loron nian. Iha tempu hotu no iha kultura hotu ita hetan mane no feto aten-barani sira, ne’ebé atu sai koerente ho sira-nia fiar rasik sira manán difikuldade oioin, hodi suporta injustisa sira, kondenasaun sira, no até mate. Aten-barani mak sinónimu fortaleza nian, ne’ebé hamutuk ho justisa, prudénsia no temperansa halo parte ba grupu virtude umana sira, hanaran “kardeál” sira.

Lisaun ne’ebé José husik mai ita ohin mak ida-ne’e: vida nafatin aprezenta mai ita adversidade sira, ida-ne’e loos, no iha buat sira-ne’e nia oin ita bele mós sente ameasa, ta’uk, maibé la’ós hodi hasai buat piór liu husi ita, hanesan Erodes halo, mak ita bele manán momentu sira-ne’e, maibé hodi halo hanesan José ne’ebé reaje hasoru ta’uk ho aten-barani ho konfiansa iha Maromak nia Providénsia. Ohin ha’u hanoin, presiza halo orasaun ida ba migrante sira hotu, sira hotu ne’ebé ema persege no ema hotu ne’ebé sai vítima ba sirkunstánsia ne’ebé hasusar: sirkunstánsia polítika sira, istórika ka pesoál sira. Maibé, ita hanoin ba ema barak vítima funu nian ne’ebé hakarak halai husi sira rain no labele halo; ita hanoin ba migrante sira ne’ebé hahú dalan atu sai livre no sira barak mate iha dalan ka iha tasi; ita hanoin ba Jezús iha José no Maria nia liman, ne’ebé halai, no ita haree iha Nia migrante ida-idak ohin loron nian. Ne’e mak realidade ida, ida migrasaun ohin nian, ne’ebé ita labele taka matan. Ne’e mak eskándalu sosiál umanidade nian.

Saun José,
ita ne’ebé esperimenta terus husi ema ne’ebé tenke halai
ita ne’ebé forsadu atu halai
atu salva ema sira ita hadomi liu nia moris,
proteje ema sira ne’ebé halai tanba funu,
tanba ódiu, tanba hamlaha.
Tulun sira iha sira-nia difikuldade sira,
habiit sira iha esperansa no halo atu sira bele hetan akollimentu no solidariedade.
Gia sira-nia ain-hakat no loke ema sira nee’bé bele tulun nia fuan sira. Amen.