Buat ida de’it ita tenke ta’uk: la soe soin boot liu, moris

Buat ida de’it ita tenke ta’uk: la soe soin boot liu, moris

Papa Francisco nia lia-menon iha 25 Juñu 2023, Domingu XII – Tinan A

Maun no biin-alin sira, ‘buona domenica!

Iha Evanjellu ohin nian Jezús repete ba ninia dixípulu sira, ba dala tolu: «Imi keta ta’uk» (Mt 10,26.28.31). Molok ne’e nia ko’alia ba sira kona-ba persegisaun ne’ebé sira tenke supporta tanba Evanjellu, realidade ida-ne’ebé sei atuál: Kreda, defaktu, husi nia orijin kedas koñese, hamutuk ho ksolok sira – no iha barak! –, persegisaun wain. Parese paradoksál: anúnsiu Reinu Maromak nian mak mensajen ida dame no justisa nian, bazeia ba karidade fraterna no perdaun, maski nune’e, hasoru opozisaun sira, violénsia sira, persegisaun sira. Maibé Jezús dehan atu keta ta’uk: la’ós tanba iha mundu buat hotu sei la’o di’ak de’it, lae, maibé tanba ba Aman ita folin boot liu no buat di’ak sei la lakon. Nia dehan mai ita atu keta husik ta’uk bloka ita, maibé atu ta’uk buat seluk, ida de’it. Sá loos mak buat ne’ebé Jezús dehan mai ita atu ta’uk?

Ita deksobre liuhusi ilas ida ne’ebé Jezús uza ohin: ilas “Geena” nian (kf v. 28). Rai kle’an “Geena” nian mak fatin ida makhorik sira Jerusalém nian hatene didi’ak: ne’e mak fatin depózitu lixu boot sidade nian. Jezús ko’alia kona-ba ne’e atu dehan katak ta’uk loloos mak soe moris rasik.  Jezús dehan mai ita: “Loos duni, imi ta’uk buat ne’e”. Hanesan hakarak dehan: la presiza ta’uk demais atu tahan inkomprensaun no krítika sira, atu lakon prestíjiu no vantajen ekonómika sira atu bele sai fiél ba Evanjellu, maibé ta’uk atu estraga moris hodi tuir sasán sira ne’ebé la folin, ne’ebé la hakonu sentidu moris nian.

No ida-ne’e importante mai ita. Ohin loron mós ema bele ridikuliza no diskrimina se ema la tuir modelu ruma tuir moda, maibé ne’ebé dalabarak tau iha sentru realidade kategoria daruak nian: porezemplu, tuir sasán sira duké ema sira, dezempeñu sira duké relasaun sira. Ita halo ezemplu ruma. Ha’u hanoin ba inan-aman sira, ne’ebé presiza serbisu atu suporta família, maibé sira labele moris de’it ba serbisu: sira presiza tempu nesesáriu atu hela ho oan sira. Ha’u hanoin mós ba amlulik ida ka Irmán ida: sira tenke empeña an iha sira-nia servisu, maibé hodi la haluha atu dedika tempu atu hela ho Jezús, kazu kontráriu sira monu ba mundanidade espirituál no lakon sentidu kona-ba sé mak sira. No ha’u hanoin tan ba foin-sa’e mane ka feto ida, ne’ebé iha empeñu no paixaun rihun-rahun: eskola, desportu, interese oioin, telemovel no rede sosiál, maibé sira presiza hasoru ema sira no realiza mehi boot sira, hodi la lakon tempu iha sasán sira ne’ebé liu no la husik marka.

Buat sira-ne’e hotu, maun no biin-alin sira, implika renúnsia ruma ba ídolu sira efikásia no konsumizmu nian, maibé nesesáriu atu keta lakon an rasik iha sasán sira, ne’ebé depois soe, hanesan uluk halo iha “Geena”..No iha “Geena” ohin nian fali, dalabarak soe mak ema sira: ita hanoin ba ki’ik sira, dalabarak trata nu’udar materiál atu soe no sasán ne’ebé ita lakohi. Hela fiél mak buat ne’ebé folin; presu boot atu ba kontra korrente, presu boot atu liberta an husi kondisionamentu sira, presu boot atu ema ne’ebé “la’o tuir laloran” tau sees ita. Maibé la importa, Jezús dehan: buat ne’ebé folin mak la soe soin boot liu, moris. Ida-ne’e de’it mak tenke  halo ita ta’uk.

Ne’e duni ita husu: ha’u, saida mak halo ha’u ta’uk? Tan la iha buat ne’ebé ha’u gosta? Tan la to’o iha objetivu sira ne’ebé sosiedade impoin? Ba ema sira seluk nia julgamentu? Ka tanba la halo Na’i haksolok no la tau iha fatin dahuluk Ninia Evanjellu? Maria, Virjen nafatin, Inan matenek, tulun ita atu sai matenek no aten-barani iha hilin sira ne’ebé ita halo.