Mensajen Fátima nian mai ita-nia tempu

Mensajen Fátima nian mai ita-nia tempu

Tinan atus ida ona, maibé Na’i-Feto nia mensajen sei atuál. Ohin mós liufali tempu ne’ebá, peniténsia sira mak ai-moruk di’ak/efikás kontra buat aat, kontra babukak ba sasán materiál sira, ba prazér no podér. Santu Rozáriu sei sai “kilat” kontra demóniu sira nia kbiit.

Iha 1917, Na’i-Feto mosu iha Fátima ba labarik na’in tolu, Lúcia, Francisco no Jacinta, atu revela ba mundu mensajen signifikativa ba tempu ne’ebá, maibé la lakon ninia importánsia mai ohin loron. Iha ninia livru “Luz do mundo”, Papa Bento XVI dehan katak mensajen Fátima nian tulun ita atu “komprende momentu krítiku ida iha istória: momentu iha-ne’ebé kbiit hotu aat nian nakfera, no sai realidade iha ditadura boot rua ne’ebé ohin loron mós sei atuál” . Ditadura boot rua ne’e, nazizmu no komunizmu, hamutuk oho ema millaun atus ba atus, harahun Europa no Ázia no depoizde ninia “monu”, halekar ninia erru sira ba mundu tomak.

Resposta dezafiadora ba erru sira-ne’e hotu “la konsiste iha asaun polítika boboot, maibé, bele fó de’it liuhusi transformasaun fuan nian. […]. Iha sentidu ne’e, mensajen Fátima nian ladauk remata, maski ditadura rua ne’e lakon ona” , basá Igreja nia terus sei kontinua, sei kontinua ameasa ba ema sira, ne’ebé sai prezente la’ós de’it liuhusi persegisaun, violénsia, mate, hanesan ita haree iha mundu islámiku no iha nasaun komunista sira, maibé mós iha ideolojia sira: relativizmu, feminizmu, ideolojia jéneru nian, kultura mate nian no errus barak seluk ne’ebé hadodok kultura no sosiedade sira iha mundu tomak.

Atu enfrenta buat aat sira-ne’e hotu, mensajen Fátima nian sei atuál, orientasaun ne’ebé Na’i-Feto revela liuhusi Lúcia, Francisco no Jacinta sei iha kbiit. Hanesan Santíssima Virjen profetiza, ita-nia tempu marka ho susar boboot. Ohin, kbiit nakukun nian sama rahun ita-nia fiar ho maneira hotu. Tanba ne’e, iha ita-nia loron sira, hanesan uluk, presiza hanorin sira ne’ebé Maromak nia Inan tranzmite ba bibi-atan ki’ik-oan na’in tolu.

Aparisaun Fátima nian no peniténsia ba klamar sira nia salvasaun

Iha surat ho segredu datoluk Fátima nian, ne’ebé Na’i-Feto revela ba bibi-atan ki’ik-oan na’in tolu iha 13 Jullu 1917, Irmán Lúcia deskreve vizaun estraordinária ida, ne’ebé tulun atu komprende importánsia peniténsia nian liuliu mai ita-nia tempu: “…ami haree iha Na’i-Feto nia sorin karuk, aas uitoan, anju ida ho surik ida ahi lakan nian iha liman karuk; bainhira nia nabilan, nia hasai ahi lakan ne’ebé hanesan atu sunu mundu; maibé nia mate bainhira kona ho nabilan ne’ebé sai husi Na’i-Feto nia liman loos. Anju, hodi hatudu ho nia liman loos ba rai, ho lian maka’as hateten: Peniténsia, peniténsia, peniténsia!” (CONGREGAÇÃO PARA A DOUTRINA DA FÉ. A mensagem de Fátima).

Iha ninia rekomendasaun sira, Ne’o-Feto hamenu nafatin atu halo peniténsia, ba ema hotu, inklui labarik bibi-atan na’in tolu. Lúcia, Francisco no Jacinta halo peniténsia todan, liuliu ba ema maksalak sira nia konversaun no salvasaun.

Entre peniténsia sira ne’ebé Virjen Fátima nian husu, importánsia boot fó ba sakrifísiu sira. Liafuan “sakrifísiu”, importante liu atu komprende Mensajen Fátima nian. Iha aparisaun dahaat, iha loron 19 Agostu 1917, Na’i-Feto fó orden ida ba labarik bibi-atan sira: “Harohan, harohan barak no halo sakrifísiu sira ba maksalak sira”, Nia dehan. “Klamar barak ba infernu tanba la iha ema ida halo sakrifísiu ba sira no hamulak ba sira” . Ne’e mak meiu ruma ne’ebé Na’i-Feto revela mai ita atu hadook aat sira husi mundu. Sakrifísiu balun Maria Virjen rasik mak hanorin, oinsá harohan hodi hakneak, jejún no abstinénsia sira. Maibé sira seluk labarik na’in tolu mak hetan inspirasaun atu halo, hanesan akontese dala ida, bainhira sira hetan tali mahar ida iha dalan ne’ebé sira liu. Bibi-atan ki’ik-oan na’in tolu foti tali ne’e no fahe ba malu atu kesi iha sintura atu halo sira terus, loron-kalan.

Na’i-Feto no Santu Rozáriu ba ema maksalak sira nia salvasaun

Santu Rosáriu iha importánsia boot iha mensajen Fátima nian. Títulu ne’ebé Maria Virjen uza atu aprezenta nia an revela importánsia boot orasaun ne’e nian ba Igreja iha ita-nia tempu. Na’i-Feto aprezenta an ba bibi-atan ki’ik-oan sira-ne’e ho títulu “Senhora do Rosário” eh “Na’i-Feto Rozáriu nian”. Naran ne’e mosu dala 121 iha “Documentação das aparições”.

Defaktu, Nia rasik husu atu Lúcia, Francisco no Jacinta harohan rozáriu ba Na’i-Feto Rozáriu nian. Uluknanai, ba sira-nia salan rasik, maibé mós, liuliu, ba maksalak sira nia salvasaun. Devosaun ba Na’i-Feto Rozáriu nian hahú ho konstrusaun kapela ida dedika ba Nia, iha Cova da Iria, lokál aparisaun sira-nian. Ho peregrinasaun ne’ebé sai boot ba beibeik no tanba peregrinu sira nia hakaran, mak harii tiha “Basílica de Nossa Senhora do Rosário de Fátima’, ne’ebé ikus mai hasae ba Santuáriu.

Na’i-Feto husu beibeik atu bibi-atan ki’i-oan sira  harohan Rozáriu ho modu partikulár ba klamar sira nia salvasaun husi infernu. Foufoun, labarik na’in tolu la lori ho sériu Virjen Maria nia pedidu. Sira harohan lalais atu bele iha tempu atu halimar hanesan labarik sira  ho otas eh tinan hanesan sira. Maibé, iha tempu badak, sira hahú harohan ho laran-manas Tersu santu, basá sira komprende orasun Rozáriu nia importánsia ba klamar sira nia salvasaun.

Reparasaun ba Virjen Maria nia Futar Fuan Sala-Laek

Iha 13 Juñu 1917, iha aparisaun daruak iha Fátima, Na’i-Feto konfia misaun espesiál ba ki’ik-oan Lúcia, ne’e tanba nia husu atu lori sira na’in tolu ba lalehan. Santíssima Virjen hatán ba Lúcia: “Sim. Jacinta no Francisco, ha’u sei lori sira lakleur tan; maibé ó hela iha ne’e ba tempu ruma. Jezús hakarak uza ó atu halo ema koñese no hadomi ha’u. Nia hakarak estabelese iha mundu devosaun ba ha’u-nia Fuan Sala-Laek. Ba ema ne’ebé hakohak nia, ha’u promete salvasaun no Maromak sei hadomi klamar sira-ne’e, hanesan ai-funan sira ne’ebé ha’u tau atu hafutar Ninia tronu”. “Ha’u hela mesak iha-ne’e?”, nia husu ho laran-triste. “La’e, oan-feto, ha’u nunka husik ó, ha’u-nia Fuan Sala-Laek sei sai ó-nia subar-fatin no dalan ne’ebé sei lori ó to’o ba Maromak” (SANTUÁRIO DE FÁTIMA. Documentação Crítica de Fátima Seleção de documentos (1917-1930), p. 354).

Rona tiha liafuan sira-ne’e, Lúcia, Francisco no Jacinta haree Virjen Maria ho fuan ida iha liman, ho ai-tarak hale’u nia. Bibi-atan oan sira-ne’e komprende katak ne’e mak Maria nia Fuan Sala-Laek, ne’ebé ema nia salan sira difama, ne’ebé presiza reparasaun. Iha aparisaun tuirmai, iha loron 13 Jullu, Santíssima Virjen tenik liafuan hanesan no dehan katak nia sei fila atu husu devosaun reparasaun nian iha sábadu dahuluk sira fulan-fulan. Liu tiha tinan hitu, iha loron 10 Dezembru 1925, iha Pontevedra, iha España, revela tiha ba Irmán Lúcia, iha époka postulante nian iha Institutu Santa Doroteia nian, devosaun reparadora sábadu dahuluk fulan lima nia laran. Foufoun, Irmán Lúcia laran rua-rua no lakohi fó sai kona-ba ne’e. Iha Dezembru 1927 de’it mak, ho orden husi ninia konfesór, Lúcia hakerek liafuan sira ne’ebé Santíssima Virgem dehan ba nia: “Haree, ha’u-nia oan-feto, ha’u-nia fuan ai-tarak mak hale’u, ne’ebé ema laran-aat sira iha momentu hotu sona ha’u ho lia-tolok sira no ingratidaun sira. Ó, pelumenus, buka konsola ha’u no dehan bá katak, ema hotu ne’ebé, durante fulan lima, iha sábadu dahuluk, konfesa, simu Sagrada Komuñaun, reza Tersu ida, no halo kompañia mai ha’u iha minutu sanulu-resin-lima, hodi medita mistériu sanulu-resin-lima Rozáriu nian, ho finalidade atu dezagrava ha’u, Ha’u promete atu asiste sira, iha oras mate nian ho grasa hotu sira presiza ba klamar sira-ne’e nia salvasaun”.

Mensajen Fátima nian nu’udar ai-moruk kontra aat hotu mundu atuál nian

Nune’e, mensajen Fátima nian iha importánsia boot iha momentu istóriku ne’ebá. Tinan atus ida ona, maibé Na’i-Feto nia mensajen sei atuál. Ohin mós liufali tempu ne’ebá, peniténsia sira mak ai-moruk di’ak/efikás kontra buat aat, kontra babukak ba sasán materiál sira, ba prazér no podér. Santu Rozáriu sei sai “kilat” kontra demóniu sira nia kbiit. Devosaun sábadu dahuluk sira, nu’udar reparasaun ba ofensa sira hasoru Maria nia Futar Fuan Sala-Laek, sei sai dalan seguru ba klamar barak atu to’o ba Reinu Lalehan.

Ohin loron, ditadura boot sira kontinua nia atuasaun iha ita-nia loron sira, liuhusi ideolojia sira, relijiaun falsa sira, luta ba podér no rikusoin sira. Iha Fátima, resposta ne’ebé Virjen Maria fó la konsiste ho asaun polítika boboot sira, maibé iha fuan sira nia transformasaun liuhusi peniténsia no sakrifísiu, orasaun Santu Rozáriu nian no devosaun ba Maria nia Futar Fuan Sala-Laek.

Bainhira umanidade iha agonia laran tan violénsia ida hasoru mundu tomak, Na’i-Feto Fátima nian mai husu orasaun Rozáriu dame nian, hodi haklaken funu nia rohan no husu ema sira nia konversaun atu keta mosu konflitu seluk; iha sentidu ne’e, atu konsagra mundu no Rússia ba ninia Fuan Sala-Laek, ho promesa atu «ikus mai, […] sei manán», no sei haraik ba mundu «tempu ruma dame nian» (Memórias da Irmã Lúcia. Vol. I, p. 177).

Ohin mós, bainhira ita moris, hanesan Amu-Papa Francisco hateten, «funu datoluk ne’ebé kombate ho epizódiu sira» (Francisco, Homilia da Missa no Sacrário de Redipuglia por ocasião do centenário do início da Primeira Guerra Mundial, Redipuglia, em 13 de setembro de 2014) , mensajen husi Na’i-Feto Fátima doko ita-nia konxiénsia sira atu ita rekoñese knaar iha oras istórika ida-ne’e: knaar atu ita keta husik ita-nia an monu iha indiferensa iha terus barak nia oin; atu respeita vítima inosente wain nia memória; atu ita keta husik ita-nia fuan sai insensivel ba buat aat ne’ebé dala barak ita haree hanesan buat baibain tiha.

Iha sentidu ida-ne’e, S. João Paulo II fó hanoin mai ita katak «mensajen Fátima nian dirije ho modu partikulár ba ema sira ita-nia sékulu nian, marka ho funu sira, ho ódiu, ho violasaun ba direitu fundamentál sira, ho sofrimentu boot ema no nasaun sira-nian no, ikus mai, ho luta hasoru Maromak, dudu to’o negasaun ba ninia ezisténsia» (João Paulo II, Homilia da Missa de dedicação da Igreja Paroquial ao Coração Imaculado de Maria, Zakopane, em 7 de junho de 1997).  Tanba ne’e mak mensajen Fátima kontinua profundamente atuál.

(JG)